Jeesus Kristus  –  Suuri Mestari. Kristinuskon perustaja

Jeesus Kristus  –  Suuri Mestari. Kristinuskon perustaja

Syntymäaika ja -paikka. Perhe. Varhaislapsuus.

Jeesuksen vanhemmat, Maria ja puuseppä Joosef, asuivat Galileassa, pienessä Nasaretin kylässä. He molemmat olivat Daavidin suvusta. Tuolloin pidetyn väestönlaskennan vuoksi he siirtyivät Juudeaan, josta heidän sukunsa oli peräisin. Täällä Juudeassa, Betlehemissä, joka sijaitsee Jerusalemin eteläpuolella, syntyi Jeesus[1]. Syntymäaika vaikuttaa ilmeiseltä, sillä Kristuksen syntymästä alkoi uusi aikakausi. Kyseistä päivämäärää ehdotti kuitenkin munkki Dionysios 600 vuotta myöhemmin. Se hyväksyttiin huolimatta siitä ilmeisestä ristiriidasta, että kuningas Herodes oli vielä elossa Kristuksen syntymän aikaan.

Uusissa testamenteissa ei ilmoiteta Jeesuksen syntymäaikaa. Matteuksen evankeliumissa kuvataan Pyhän Hengen syntymään liittyneitä epätavallisia olosuhteita. ”Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, tulivat itämaiset tietäjät[2] Jerusalemiin ja kysyivät: ’Missä on se, joka on syntynyt juutalaisten kuninkaaksi?’. Me näimme hänen tähtensä, kun se nousi, ja tulimme palvomaan häntä’ ” (Uusi kansainvälinen versio, Matt. 2:1-7). Maagit toivat Jeesus-vauvalle arvokkaita lahjoja – kultaa, suitsuketta ja mirhaa – jotka muinoin yleensä annettiin kuninkaille ja muille tärkeille henkilöille erityisen kunnioituksen osoituksena. Tietäjät olivat jo pitkään ennustaneet, että kun planeetat Saturnus ja Jupiter tulevat erityiseen konjunktioon, syntyy Avatar (Jumalallinen ruumiillistuma). Tähti, joka johdatti tietäjät, tapahtui tuon planeettojen konjunktion aikana. Se näkyi Kalat-tähdessä, jonka astrologit tietävät hallitsevan Juudeaa. Siksi Tietäjät lähtivät Juudeaan, ja heidän matkansa kesti noin vuoden.

Vuonna 1604 merkittävä saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler laski ensimmäisenä näiden planeettojen yhteenkuuluvuuden ajankohdan – 7 eKr. Vuonna 1925 kaldealaiset tähtitieteelliset taulukot planeettojen Saturnuksen ja Jupiterin yhteenkuuluvuudesta Kalat-merkissä selvitettiin. Babylonian tähtitieteilijät olivat tarkkailleet tätä konjunktiota huolellisesti kuuden kuukauden ajan. Tutkijat määrittivät havaintojensa ajankohdaksi vuoden 7 eKr. Raamatun tietosanakirjassa (luku ”Herodes”) sanotaan, että Jeesus syntyi ”Herodeksen hallituksen kolmantenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena” eli vuonna 7 eKr. 

Jeesuksen vanhemmat. 

Varhaiset vuodet. Jeesus kutsui isäänsä isistä parhaaksi. Hän oli suuri sielu[3], Jeesuksen ja Marian hoitaja. Jeesuksen ensimmäinen opettaja oli hänen äitinsä, jonka puhdas sydän ja Jumaluuden hartaus mahdollistivat Pyhän Hengen ruumiillistumisen. Hän oppi äidiltään, että ”Jumalan Sana pelastuu Profeettojensa kautta”. Sukkotin aikana hänen vanhempiensa talossa sytytettiin seitsemänlamppuinen menorah ja luettiin pyhiä tarinoita. Legendojen mukaan Jeesus osoitti kiinnostusta juutalaisten pyhien kirjoitusten oppimiseen viisivuotiaasta lähtien. Myöhemmin hän ylitti luokkatoverinsa opiskelussa. Hän aiheutti usein tyytymättömyyttä opettajissaan, jotka seurasivat sokeasti tekstin sanoja, kun taas Jeesus pyrki ymmärtämään kirjoitusten merkityksen ja hengen.

Nasaret, jossa Jeesuksen perhe asui, sijaitsi monien karavaanareiden reitin varrella. Matkustajat, jotka olivat käyneet monissa maissa, erityisesti ne, joilla oli tietoa, kiinnostivat lasta. Hän keskusteli heidän kanssaan, omaksui heidän opetuksiaan ja yllätti heidät usein syvällisellä käsityksellään pyhästä tiedosta. Jotkut heistä jäivät Nasaretiin pidemmäksi aikaa laajentaakseen tämän epätavallisen lapsen mystistä tietämystä. 

13-vuotiaana, Pääsiäisen aikaan, nuori Jeesus joutui ”Israelin merkittävimpien tiedemiesten ja lainoppineiden keskelle… Oli ennenkuulumatonta, että murrosikäinen puhui vapaasti vanhojen Mestareiden läsnä ollessa, ja oli ihmeellistä, että hän otti vapauden esittää vastaväitteitä, spekuloida ja opettaa tällaisessa ympäristössä!”. ”Legendat kertovat, että Jeesuksen temppelissä pitämän puheen jälkeen ja sen jälkeen, kun hänen vanhempansa olivat löytäneet hänet, erään salaisen Tietäjä-järjestön jäsenet puhuttelivat vanhempia. Vanhemmat olivat lopulta suostuneet, ja tietäjät ottivat Jeesuksen asunnolleen antaakseen hänelle hänen Sielunsa ja Mielensä pyrkimyksille sopivan kasvatuksen.” (Yogi Ramacharaka. ”Jeesuksen Kristuksen elämä.” ;Yogi Ramacharaka. “The Life of Jesus Christ.”)

Toisen legendan mukaan pian sen jälkeen, kun vanhemmat olivat keskustelleet viisaiden miesten kanssa temppelissä, he lähettivät poikansa autiolle alueelle eteläiseen Juudeaan (Kuolleenmeren rannan lähelle) opiskelemaan Eessealaisten yhteisöön. Jeesus hyväksyttiin 19-vuotiaana erääseen Esseniläisluostariin, joka oli mystisen tieteen keskittymä; siellä oli upea okkulttisten kirjojen kirjasto, ja se isännöi matkalaisia Iranista ja Intiasta, jotka olivat matkalla Egyptiin. Opittuaan Essalaisten salaisen opin Jeesus lähti Egyptiin. ”Sillä Egypti oli yksi maailman keskuksista, jossa säilytettiin todellisia mysteerejä….nuori Jeesus sai korkeimman Vihkimyksen, joka valmisti häntä Kuninkaalliseen pappeuteen.” (Annie Besant.) 

Iranin, Intian ja Tiibetin legendoissa on tarinoita nuoresta Mestarista, Issasta, joka oli kerran vieraillut heidän luonaan ja opiskellut heidän opetuksiaan ja salaista tietoa. Brahmaneilla ja Buddhalaisilla on tarinoita nuoren Mestarin saarnoista, jotka olivat kohdistuneet kastirajoituksia vastaan ja jotka olivat aiheuttaneet pappien kapinoita häntä vastaan. Heille hän oli vaarallinen kapinallinen. Jeesus-Issa vastusti aina papiston ilkivaltaa ja tekopyhyyttä, ja Hän pyrki palauttamaan kansan aitoon henkeen.

L. Dmitrieva, viitaten Richard Rudzitisin kirjaan ”Graalin Veljeskunta”, sanoo, että ”Kristus (Suuri pyhiinvaeltaja) oli Himalajalla, Shamballassa, Suuressa Valkoisessa Veljeskunnassa ja vietti siellä kolme vuotta (L. Dmitrieva, H. Blavatskyn Salainen Oppi, osa 3). Samassa kirjassa hän kirjoittaa: ”Tiibetiläinen Raamattu kertoo uudelleen Pyhimyksestä  ’Issa – ihmispoikien parhaasta*. Tämän käsikirjoituksen (Tiibetin Raamattu) löysi eräästä tiibetiläisestä luostarista venäläinen tutkija N. Notovitš.” 

Sanotaan, että Jeesus palasi Juudeaan ja aloitti Suuren palveluksensa kolmenkymmenen vuoden matkan jälkeen, kun hän oli jo kypsässä iässä.

Suuri palvelus

Jeesus aloitti Suuren Palveluksensa – totuuden opettamisen Israelin kansalle – Johannekselta saadulla kasteella. Miksi näin on? Ehkä vastaus löytyy legendasta, joka kertoo, että palattuaan kotimaahansa Jeesus asui noin vuoden ajan Esseniläisten luona. Esseniläiset asuivat suljetussa yhteisössä lähellä Kuollutta merta. Siellä hän sai tietää Johanneksen pappeudesta ja teki aikomuksen mennä sinne, missä hän palveli, joka oli lähellä Kuollutta merta, Jordanjoen rannalla. Esseniläiset Tietäjät ilmoittivat Johannekselle, että suuri Mestari tulisi hänen luokseen ja että hänen tulisi valmistaa kansaa tämän ilmestymiseen. Monet kysyivät Johannekselta, oliko hän Kristus, ja Johannes vastasi, että hän vain valmisti tietä Herralle. ”Minä kastan teidät vedellä parannuksen tekemiseksi. Mutta minun jälkeeni tulee yksi, joka on minua voimakkaampi, jonka sandaaleita en ole arvollinen kantamaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” (Matt. 3:11). Näin Jeesuksen tehtävä oli selkeästi hahmoteltu: avata ihmisten silmät hengelliselle, Jumalalliselle suunnitelmalle; kuljettaa rakkauden ja viisauden tulta ihmisille.”

Jeesus Kristus

Kolmen vuoden ajan Mestari ja hänen opetuslapsensa matkustivat jatkuvasti, ja he kulkivat usein Palestiinan halki etelästä pohjoiseen ja takaisin. Kastepaikalta Jordan-joessa hän kulki pohjoiseen, Galileaan, ja sieltä hän lähti etelään, koko maan halki Jerusalemiin viettämään ensimmäistä pyhää Pääsiäistä palattuaan matkaltaan. Jeesus meni temppeliin yhdessä opetuslastensa kanssa. Hän näki, kuinka armottomasti karitsat teurastettiin uhrattaviksi aivan temppelin sisällä, mikä osoitti kaiken sydämettömän seremonian tekopyhyyden. Hän näki karja- ja lammaslaumoja, tinkijöitä ja kauppiaita suoraan temppelissä. Nähtyään tämän rienauksen ”hän teki naruista ruoskan ja ajoi kaikki pois temppelipihoilta, sekä lampaat että karjan. Niille, jotka myivät kyyhkysiä, hän sanoi: ’Viekää nämä pois täältä! Älkää tehkö Isäni talosta markkinoita!’ ” (Joh. 2:15-16). 

Papisto ei voinut antaa Jeesukselle anteeksi sitä, että Hän vakuuttavaa vanhurskauden julistamista

Seuraavat kuukaudet kuluivat jälleen matkustaen halki Juudean, Samarian ja Galilean. Kaikkialla, missä hän kävi, Jeesus perusti opetuslapsiryhmiä, jotka koostuivat enimmäkseen köyhistä ja vähäosaisista. Kun hän sai tietää Johannes Kastajan kuolemasta, Jeesus lähti erämaahan miettimään edessä olevaa työtään: Johanneksen työ odotti häntä. Kun hän ennen oli hiljainen harvojen opettaja, nyt hän puhui ihmisjoukkojen edessä ”intohimoisena saarnaajana ja puhujana… ja monet sivistyneet ihmiset tulivat kuuntelemaan… hänen kehotuksiaan totuudellisuuteen, hyveelliseen elämään ja mietiskelyyn”. (Yogi Ramacharaka. ”Jeesuksen Kristuksen elämä.” ,Yogi Ramacharaka. “The Life of Jesus Christ.”)

Legendan mukaan Jeesus kävi Nasaretissa vieraillessaan paikallisessa synagogassa. Syntymänsä ja koulutuksensa ansiosta hän saattoi johtaa juutalaista jumalanpalvelusta ja pitää saarnoja rabbina eli papiston jäsenenä. Hän aloitti saarnansa profeetta Jesajan tekstistä: ”Herran Jumalan Henki on minun ylläni, sillä Herra on voidellut minut julistamaan köyhille hyvää sanomaa. Hän on lähettänyt minut sitomaan murtuneita sydämiä.” (Jesaja 61:1). ”Tänään Pyhä Raamattu tulee todellisuudeksi teidän edessänne”, Jeesus julisti hämmästyneille natsarealaisille ja alkoi sanoa, että hän oli tullut kantamaan Totuutta; hän kehotti hengen saavutuksiin, paljasti papiston muodollisuuden ja tuomitsi merkantilistiset seremoniat. Raivostunut väkijoukko raahasi Jeesuksen kaupungin kaduille. Hän ei vastustanut. Vasta kun he veivät hänet lähelle jyrkänteen pudotusta, hän kulki rauhallisesti väkijoukon läpi, sillä hänen aikansa ei ollut vielä tullut. Silloin Jeesus sanoi kuuluisan lauseensa: ”Profeetta ei ole vailla kunniaa, paitsi kotikaupungissaan, sukulaistensa keskuudessa ja omassa perheessään.”  Jeesuksen oli lähdettävä kotikaupungistaan Nasaretista yhdessä äitinsä ja opetuslastensa kanssa ja asettauduttava Kapernaumiin.

Kapernaumissa Jeesus alkoi tehdä opetuslapsijoukostaan työ järjestön ja opettaa heille vähitellen sitä tietoa, joka Hänellä itsellään oli. ”Opetuslasten keskuudessa herätti suurta ihmetystä, kun Hän halusi tehdä heidän kanssaan yhdessä töitä ansaitakseen ruokaa… Useat innokkaimmista opetuslapsista kääntyivät pois juuri tällaisen jatkuvan työnteon vuoksi.” (Yliluonnollinen, osa I, 155, venäjänkielinen versio)

Jeesus Kristus 2

Tähän aikaan alkoi Hänen hämmästyttävien ihmeidensä ja parantumistensa virta. Hän paransi hovimiehen pojan kaukaa, Hän paransi kosketuksella tai voimakkailla sanoilla ”parannu” tai ”nouse ja mene”. Hän paransi sokeita ja vammaisia, halvaantuneita tai spitaalisia, riivattuja tai mielisairaita. Hän herätti kuolleet henkiin, täytti kalastajien verkot kaloilla ja loi kalaa ja leipää ruokkimaan tuhansia nälkäisiä ihmisiä, jotka olivat tulleet kuuntelemaan Häntä. Hän käveli veden päällä ja rauhoitti hirmumyrskyn. Hän käytti kaiken okkulttisen tietämyksensä luonnon ja ihmishengen salaisuuksista ihmisten hyväksi. Hän ei ottanut itselleen, vaan hän antoi anteliaasti huolimatta väkijoukkojen epäluulosta, fariseusten suvaitsemattomuudesta, lääkärien ja papiston vastustuksesta. Niin kulki Suuri Pyhiinvaeltaja halki maan. ”Jeesus kulki kaikissa kaupungeissa ja kylissä, opetti heidän synagogissaan, julisti Valtakunnan hyvää sanomaa ja parantaen jokainen sairauden ja taudin.” (Matt. 9:35).” Seuraava jakso on otettu kirjasta Supermundane, osa I, 151-152:

”…jokainen Suuri Opettaja liittyy parantamiseen ja taiteisiin.” Suurella Pyhiinvaeltajalla [4] oli erityisen huomattavia näitä ominaisuuksia. ”Parantamista tapahtui paljon, pääasiassa kahdenlaista, kun ihmiset tulivat Hänen luokseen tai kun Hän itse kosketti ihmistä, koska Hän näki sairauden puhkeavan. Usein sairastunut ei ymmärtänyt, miksi Muukalainen oli koskettanut häntä. Tällainen teko edusti todellista anteliaisuutta Suurelta Hengeltä, joka väsymättömän puutarhurin tavoin kylvi tällaisia hyvyyden siemeniä.”

”Hänen sanansa Kauneudesta eivät myöskään esiinny usein Apokryfikirjoissa. Opettaja kiinnitti ihmisten huomion kauniisiin kukkiin ja auringon säteilyyn. Hän kannusti myös yhteislauluun, sillä se on tehokkain tapa saavuttaa harmoninen värähtely. Opettaja ei korostanut tätä musiikin ja laulamisen erityistä puolta, vaan yksinkertaisesti kannatti iloa ja innostusta.” ”Opetuslasten ja seuraajien joukossa oli niitä, joiden elämä oli täynnä kurjuutta ja päivittäisiä vaikeuksia. Opettaja auttoi heitä ensin kohottamalla heidän mielialaansa, ja vasta kun tasapaino oli saavutettu, Hän keskusteli heidän ongelmistaan. Hän ei koskaan tuominnut heidän menneisyyttään, vaan johdatti heidät tulevaisuuteen. Opettaja näki selvästi tulevaisuuden, mutta paljasti sen vain opetuslastensa tietoisuuden mukaan. Hän ei myöskään epäröinyt käyttää ankaria sanoja herättääkseen kuolleen tietoisuuden henkiin.” ”Näin Parantaja ja Luoja eteni tiellään.” ”

”Hän ei vältellyt ihmisten kanssa seurustelua. Hän vieraili heidän juhlissaan ja keskusteli heidän päivittäisistä tarpeistaan, mutta vain harvat huomasivat monet viisaat varoitukset, jotka hän antoi kauniin hymyn ja rohkaisevien sanojen kera. Opetuslapset eivät aina arvostaneet hänen intiimiä hellyyttävyyttään, ja joskus he jopa arvostelivat häntä siitä, sillä he olivat sitä mieltä, että hänen ei olisi pitänyt kiinnittää niin paljon huomiota merkityksettömiin ihmisiin. 

Hänen hymynsä kuitenkin paljasti ja teki näkyväksi ihmeellisiä sieluja. Häntä arvosteltiin siitä, että hän puhui naisille, mutta kuitenkin juuri naiset säilyttivät opetuksen. Häntä arvosteltiin myös siitä, että hän oli yhteydessä niin sanottujen pakanoiden kanssa, niiden taholta, jotka unohtivat, että Opettaja tuli kaikille ihmisille, ei vain yhdelle lahkolle. Hänen yleviin saavutuksiinsa kuului se, että hän otti loukkaukset vastaan tyynesti.” ”Mainitsemme nämä tuomiot, koska niiden kautta Suuren pyhiinvaeltajan kuva näyttäytyy inhimillisempänä”. Jos Hän ei olisi joutunut kosketuksiin elämän kanssa eikä olisi kärsinyt, Hänen tekonsa eivät olisi olleet yhtä suuria. Kukaan ei tajunnut, kuinka paljon Häntä piinasivat ne monet häiriintyneet aurat, joihin Hän joutui tällä tavoin kosketuksiin, mutta ajatus suurista saavutuksista ei koskaan jättänyt Häntä. Hänen kuulemansa tuomio vaikutti myös osaltaan saavutuksen kantamiseen. ”Näin Suuri Opettaja seurasi kiihkeää Polkuaan.”

Kolmannen pääsiäisjuhlan päivinä Jeesus astui juhlallisesti Jerusalemiin yhdessä opetuslastensa kanssa, ja kansa tervehti häntä, kun Sanhedrin jo valmisteli kostotoimia häntä vastaan. Juudaksen syytöksen perusteella Jeesus pidätettiin ja tuotiin neuvoston eteen. Oikeudenkäynti, joka pidettiin yöllä, jäsenet olivat poissa ja tuomioistuimen sääntöjä rikottiin, se totesi Jeesuksen olevan vaarallinen kapinallinen. Papit vaativat kuolemanrangaistusta ja veivät Jeesuksen ensin Pilatuksen, sitten Herodes Antipaan ja taas Pilatuksen eteen. Koska Pilatus ei nähnyt Jeesuksen syyllisyyttä, hän yritti muuttaa kuolemanrangaistuksen armottomaksi ruoskimiseksi ja vangin vapauttamiseksi juhlapäivän kunniaksi, mutta papit ja heidän provosoimansa kansa vaativat ristiinnaulitsemista. Jeesus ristiinnaulittiin kahden roiston viereen.

Jeesuksen rukous

Kristus antoi opetuslapsilleen vain yhden rukouksen. ”Tähän rukoukseen hän sulki muinaisen opetuksen, joka oli ollut olemassa jo kauan ennen häntä ja jonka hän oli saanut perimätiedon kautta… kaiken sen opetuksen, jonka hän oli oppinut, hän halusi sulkea rukoukseen ’Isä meidän -rukoukseen’ toivoen, että ihmiset istuttaisivat tuon siemenen sieluunsa… viljelisivät sitä, jotta siitä kasvaisi upea vihkimystiedon puu, jonka hän oli jättänyt jälkeemme.” (Omraam Mikhaël Aïvanhov, ”Kristuksen opetuksen todellinen merkitys.”)

”Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi, 
tulkoon sinun valtakuntasi, 
tapahtukoon sinun tahtosi,
niin maan päällä kuin taivaassa. 
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme,
 ja anna meille meidän rikkomuksemme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka meitä vastaan rikkovat,
 ja älä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. 
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. 
Aamen.” (Matt. 6:9-13).

Kristuksen Pyhä Opetus

 ”Suuri Pyhiinvaeltaja kannatti tietoisuuden laajentamista ja opetti toistuvasti: ’Avatkaa silmänne ja korvanne’. Hän ei tietenkään kehottanut ihmisiä avaamaan silmiään ja korviaan vain hänen erityisille opetuksilleen, vaan tarkoitti, että vain tietoisuuden laajentaminen johtaa syvälliseen oivaltamiseen. Mutta valitettavasti neulaa ei voi pujottaa köydellä, eikä suuri viesti voi tunkeutua pieneen korvaan. Voi kuvitella, kuinka suuri osa Hänen opetuksistaan ei koskaan saavuttanut Hänen kuulijoidensa tietoisuutta.” (Supermundane, osa I, 176.) 

Kaikissa muinaisissa itämaisissa uskonnoissa oli kaksi opetusta: toinen oli opetuslapsille tarkoitettu salainen, Pyhä Opetus, ja toinen opetus oli tarkoitettu ”ulkopuolisille” niille, joiden tietoisuus ei ollut valmis ottamaan vastaan Pyhää tietoa.

Jeesuksen salaperäisistä opetuksista tai valtakunnan salaperäisistä opetuksista on monia viittauksia, myös evankeliumissa. Kristus puhuu siitä selvästi opetuslapsilleen: ”Jumalan valtakunnan salaisuus on annettu teille. Mutta niille, jotka ovat ulkopuolella, kaikki sanotaan vertauksilla.” (Mark. 4:11). 

Muinaisissa kirjoituksissa vihittyihin viitattiin edistyneinä ja viisaina. Niin sanottu Ensimmäinen Vihkimys oli vedestä ja Hengestä. Jeesus sanoo fariseus Nikodeemukselle: ”Totisesti minä sanon sinulle: ei kukaan voi päästä Jumalan Valtakuntaan, ellei synny vedestä ja Hengestä. Liha synnyttää lihan, mutta Henki synnyttää hengen.” (Joh. 3:5-6). Seuraava vihkimys oli Pyhästä Hengestä ja tulesta. Johannes Kastaja saarnasi: ”Minä kastan teidät vedellä parannuksen tekemiseksi, mutta hän, joka on tulossa minun jälkeeni <…>, kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella” (Matt. 3:11).

”Astukaa sisään kapeasta portista. Sillä avara on portti ja leveä on tie, joka vie kadotukseen, ja monet menevät siitä sisään. Mutta ahdas on se portti ja kapea se tie, joka johtaa elämään, ja vain harvat löytävät sen.”” (Matt. 7:13, 14). 

Tämä on korkein okkulttinen opetus. ”Kapea portti” oli Vihkimyksen portti, ja sen kautta Vihitty tuli Pyhään Valtakuntaan. Kuitenkin vain harvat pääsevät tuosta portista sisään, ja vain ne, joiden pyrkimykset kohdistuvat jatkuvaan täydellisyyteen ja joiden elämä on suunnattu antamaan ihmisille. Tätä näkökulmaa voi pohtia analysoidessaan Jeesuksen sanoja opetuslapsilleen ”Te olette jumalia” (Joh. 10:34) ja hänen kutsuaan: ”Teidän on siis oltava täydellisiä, niin kuin teidän Taivaallinen Isänne on täydellinen” (Matt. 5:48).

Jeesus opetti opetuslapsiaan elämään ja toimimaan niin, että ihmiset huomaisivat heidän hengellisen valonsa ja ymmärtäisivät sen: ”Te olette maailman valkeus <…> antakaa valonne loistaa muiden edessä, niin että he näkevät teidän hyvät tekonne ja ylistävät teidän Taivaallista Isäänne” (Matt. 5:14, 16). ”Te olette maan suola” (Matt. 5:13). Suolan tehtävänä on antaa ruoalle makua; Vihittyjen velvollisuus ja tehtävänä on antaa ihmiskunnalle hengellinen maku.

Opetuslapset saivat pyhän tiedon suoraan Suurelta Mestarilta, ja se herätti heissä heidän kätketyt luonnolliset voimansa. Toisen opetusvuoden aikana Hän saattoi lähettää valittunsa saarnaamaan ja auttamaan hädänalaisia terveydessä ja antoi heille ohjeen: ”Te saitte maksamatta, antakaa maksamatta”, ”olkaa viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.” (Matt. 10:8, 16) 

Mestari tiesi, että Hänen kuolemansa oli lähestymässä, ja hän valmisti opetuslapsiaan palvelukseen lähettämällä heidät maan eri kaupunkeihin. ”Hän antoi opetuslapsilleen tehtäväksi viedä… magneetteja (esineitä, jotka olivat lähellä Suurta Pyhiinvaeltajaa) kaukaisiin maihin. On muistettava, kuinka kauas Hänen Sanansaattajansa menivät. Ihmiset eivät tunteneet heitä, mutta silti he tunsivat tällaisten Sanansaattajien merkityksen ja vihasivat heitä, kuten ihmiset vihaavat kaikkea, mikä on käsittämätöntä.” (Yliluonnollinen, kirja I, 155, venäjänkielinen versio, Supermundane, Book I, 155, Russian version)).

”…Suuri Pyhiinvaeltaja saattoi ohjata ihmisiä Korkeimmalle vain Katseellaan. Opettajalla oli tapana sanoa: ’Ystävät, teillä on runsaasti aikaa kaikkeen, mutta Korkeimmalle teillä on vain muutamia hetkiä. Jos olisitte omistaneet Korkeimmalle sen ajan, jonka tuhlaatte ruokasalissa, teistä olisi jo  nyt tullut opettajia!’ Näin Hän opetti käytännön tasolla kohonneen ajattelemisen etua.” (Supermundane, Book I, 156.) Kristus vahvisti sanoillaan jälleensyntymisen peruuttamattoman Lain: ”… satakertaisesti nyt tässä ajassa, talot ja veljet ja sisaret ja äidit ja lapset ja maat sekä vainot, ja tulevassa ajassa iankaikkinen elämä. Mutta monet, jotka ovat ensimmäiset, tulevat olemaan viimeisiä, ja viimeiset ensimmäisiä.”” (Mark. 10:30-31). Myös muut neljännen Evankeliumin sanat havainnollistavat Jälleensyntymisen Lakia: ”Niin juutalaiset sanoivat hänelle: ’Et ole vielä viisikymmentä vuotta vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin?’. Jeesus sanoi heille: ’Totisesti minä sanon teille: ennen kuin Aabraham syntyi, minä olen!” ” (Joh. 8:57-58.) 

Karman Lain tuntien Jeesus opetti vastuuta omista teoista. ”Minä sanon teille, että tuomiopäivänä jokainen joutuu antamaan tiliä jokaisesta huolimattomasta sanastaan.” (Matt. 12:36). ”Sovi ensin veljesi kanssa ja tule sitten  ja tarjoa lahjasi. Sovi asiat nopeasti syyttäjäsi kanssa, kun olet menossa hänen kanssaan oikeuteen.” (Matt. 5:24-25). ”…kaikki, mitä sidotte maan päällä, se on sidottu taivaassa, ja kaikki, mitä päästätte irti maan päällä, se on päästetty irti taivaassa.” (Matt. 16:19).

Ollen Vihitty, Mestari tiesi, että Kosminen Karman Laki eli Koston Laki antaa ihmisille takaisin paitsi sen mikä perustuu heidän tekoihinsa,  mutta myös sen, mikä perustuu heidän haluihinsa ja ajatuksiinsa; siksi jopa himokas katse naiseen on rangaiseva. Rangaistusta ei voi välttää. Jos näkyviä todistajia ei ole, on olemassa näkymätön todistaja – Karman laki. ”Ei ole mitään kätkettyä, jota ei paljastettaisi, eikä mitään piilotettua, jota ei tiedettäisi.” (Luuk. 12:2). Tietäen ajatuksen voiman Kristus varoitti aikalaisiaan toimimaan ja ajattelemaan oikeudenmukaisesti. ”Kun Jeesus tunsi heidän ajatuksensa, hän sanoi: ”Miksi teillä on pahoja ajatuksia sydämessänne?”. ” (Matt. 9:4). ”Tehkää siis kaikessa sitä toisille, mitä toivotte heidän tekevän teille, sillä tämä tuo yhteen Lain ja Profeetat.” (Matt. 7:12). 

”Opettaja sanoi myös: ’Varokaa kielteisiä ajatuksia. Ne kääntyvät sinua vastaan ja rasittavat sinua kuin inhottava spitaali. Mutta hyvät ajatukset nousevat ylöspäin ja nostavat teidät mukanaan. Teidän on tunnettava parantavan valon ja tappavan pimeyden voima, jota ihminen kantaa sisällään. ” 

”Hän sanoi myös: ”Olette tottuneet pelkäämään kuolemaa, koska teille ei ole opetettu siirtymisestä parempaan Maailmaan.”

”Ja hän sanoi myös: ’Teidän on ymmärrettävä, että hyvät ystävät jatkavat työskentelyä yhdessä siellä, aivan kuten täälläkin.’ Näin Suuri Pyhiinvaeltaja jatkoi opettamista ikuisista arvoista ja ajatuksen voimasta, mutta vain harvat ymmärsivät Hänen opetuksensa.” (Supermundane, Book I, 160) Jeesus Kristus

Jopa evankeliumeissa, joita oli vääristelty myöhemmissä lisäyksissä, Kristuksen väitteet Jumalallisesta feminiinisyydestä ovat säilyneet. Hän ei näe langenneessa naisessa Maria Magdaleenassa syntistä vaan sydämen, joka tuntee syvästi rakkautta Mestaria kohtaan ja josta tulee myöhemmin omistautunut opetuslapsi. Hänen lähimpänä olleiden ihmisten joukossa oli naisia, jotka myös mainitaan evankeliumeissa. Yksi hänen käskyistään, kuten muidenkin suurten viisaiden käskyistä, on kunnioittaa isääsi ja äitiäsi. ”Sillä Jumala on käskenyt: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’, ja: ’Jokainen, joka herjaa isäänsä tai äitiään, joutuu varmasti kuolemaan.’. ” (Matt. 15:4).” Suuri Mestari rakasti lapsia ja päästi heidät lähelleen, sillä hän näki heissä ihmiskunnan edistyksen: ”Päästäkää pienet lapset minun luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä taivasten valtakunta kuuluu tällaisille.” (Matt. 15:4). (Matt. 19:13-14).

Kristuksen tehtävä

Kristuksen tulo 2000 vuotta sitten ei merkinnyt ainoastaan uuden aikakauden (Kalat) alkua, vaan myös Uuden Maailman tulemista. Suuri Mestari näki kaukaisen tulevaisuuden ennustaessaan adventtiaan ja Uuden Maailman tulienergioiden tuloa: uusi taivas ja uusi maa, ”silloin vanhoja ei enää muisteta”. Prometheuksen tavoin Kristus toi Jumalallisen rakkauden tulen ihmisten luo: ”Olen tullut tuomaan tulen maan päälle, ja kuinka toivonkaan, että se olisi jo syttynyt!” (Luuk. 12:49.) 

Ennustettuaan Tulimaailman tulon tulemisen Suuri profeetta osoitti, miten sen tuloon on valmistauduttava. Hänen rakkautta ja hengellistä täydellisyyttä koskevat käskynsä jäivät evankeliumeihin kuin kallisarvoiset helmet: Kristuksen suurin käsky on rakastaa Herraa koko sydämestä ja koko sielusta. 

Toinen käsky, kuten se, on rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 

Rakasta Herraa ja rakasta lähimmäistäsi. 
Ole täydellinen, niin kuin Taivaallinen Isäsi on täydellinen. 
Ole yksimielinen. 
Julista Jumalan tahtoa. 
Noudata Jumalallista Lakia. 
Älä tuhoa sielua. 
Älä kerää itsellesi aarteita maan päälle, vaan kerää itsellesi aarteita Taivaaseen. 
Äläkä tuomitse, että et jouduisi tuomittavaksi. 
Anna toisille anteeksi heidän rikkomuksensa. 
Rukoile salassa. 
Rakasta vihamiehiäsi. 
Ole iloinen. Älkää näyttäkö synkiltä.

”Jos haluatte päästä elämään, niin pitäkää käskyt…
Älä murhaa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä anna väärää todistusta, kunnioita isääsi ja äitiäsi ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.””. (Matt. 19:17, 19).

Jeesus Kristus 3

Kristuksen Opetuksen sisäinen merkitys oli se, että maallinen maailma on väliaikainen maailma, ja siksi meidän pitäisi valmistautua siirtymiseen Uuteen Maailmaan, Jumalalliseen Maailmaan, joka on aito koti, josta ihmiset, Jumalan pojat ja tyttäret, ovat tulleet ja jonne he palaavat. ”Minä olen hyvä paimen, ja minä tiedän Polun kotiin.” 

Polku Jumalan luo on sisäinen Polku. Tuon Polun avaaminen oli Kristuksen missio, sisäinen Kristuksen Opetus. Kristus oli tullut näyttämään Polun  ja olemaan esimerkki siitä, miten jokainen meistä voi seurata tuota Polkua. ”Jokainen, joka uskoo minuun, tekee myös ne teot, joita minä olen tehnyt.” (Joh. 14:12). 

Päästäkseen Jumalalliseen Maailmaan ihmisen on päästävä eroon lihallisesta, kuolevaisesta olemuksesta ja puettava päälleen hengellinen olemus. Toisin sanoen ihmisen on saavutettava Kristus-tietoisuuden taso, joka on välittäjänä lihallisen mielen alemman tietoisuuden ja Korkeamman Jumalallisen tietoisuuden välillä. Tämä sisäinen Kristuksen opetus oli korvattu väärällä Opetuksella Jumalan ainoasta Pojasta, ja  Kristuksen palvonnan kultti oli syntynyt.

Ainoa tie Jumalan luo on oppia Jumalan Lait ja alkaa luoda täydellisyyttä yhteisen hyvän ja veljeyden nimissä maan päällä. Yksi Kristuksen tehtävistä oli todistaa ihmishengen kuolemattomuus. 

Hän todisti voimallisesti tuon tiedon ylösnousemuksellaan hienojakoisessa ruumiissa fyysisen kuolemansa jälkeen. ”Puhuessaan ylösnousemuksestaan Kristus ei tarkoittanut tietoista siirtymistään Hienoainemaailmaan, vaan itse asiassa hänen ilmestymistään hienoainekehossa fyysisten olosuhteiden keskellä. Tällainen fyysisesti kuolleen henkilön ilmestyminen materialisoituneessa hienoainekehossa oli tietenkin silmiinpistävä todiste hänen ylösnousemuksestaan ja vahvisti siten opetuslasten uskoa hänen opetukseensa.” (Helena Roerichin kirjeet, osa II). Kuolemasta Ylösnousemus innoitti ihmisiä ja sai heidät vakuuttuneiksi Kristuksen Opetuksen totuudellisuudesta enemmän kuin mitkään muut argumentit. ”Opettajan hienojakoisen ruumiin materialisoitumisilmiö vahvisti opetuslasten uskoa näkymättömän maailman todellisuuteen. Kaikki heistä eivät kyenneet havaitsemaan tuon maailman olemusta, mutta ikkuna oli ainakin jossain määrin avautunut.” (Supermundane, kirja I, 172).

Maalliselta tasolta lähtiessään Suuri Mestari otti vapaaehtoisesti vastaan suuren kärsimyksen, jotta hän voisi uhrauksellaan ruumiillistaa Rakkauden ja Palvelemisen Opetuksensa kaikille Maan ihmisille. Ihmisen Poika oli nimenomaan tullut maan päälle palvelemaan ihmisiä. ”Suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin tämä: antaa henkensä ystäviensä puolesta.” (Joh. 15:13). Kristus painoi tämän Rakkauden Opetuksen, jonka hän toi verellään, ja Suuren uhrauksen teolla hän painoi Hengen voiman fyysisen ruumiin aineen yli  ja hengen kuolemattomuuden.” Mukailtu Valentina Polyanin kirjasta ”Suuret moralistit – maailmanuskontojen perustajat” (Omsk; Kustannusosakeyhtiö ”Sirius”, 2009, venäjänkielinen versio) .Prepared by Elena Ilyina

[1] Jeesus on kreikankielinen muoto juutalaisesta nimestä Jeshua tai Jeshua.
[2] Nykyaikaisissa raamatun käännöksissä annetaan vain yksi merkitys tietäjille – merkitys Maagikko. Alkuperäisessä versiossa käytettiin sanaa “tietäjät”.
[3]Yksi Saint Germainin inkarnaatioista.
[4]Kristusta kutsuttiin tällä nimellä kirjassa “Supermundane, The Inner Life”, kirja 1, 1938. Julkaisija Agni Yoga Society)
[5] Neuvosto oli Juudan ylimpien pappien korkein oikeusistuin, johon kuului 72 jäsentä, jotka kuuluivat pääasiassa fariseus- tai saddukeuslahkoihin, ja jonka puheenjohtajana toimi Pontius Pilatus.
[6] Pontius Pilatus – Rooman maaherra eli Juudean prokuraattori.
[7] Herodes Antipas – yksi Rooman apulaismiehistä, hänellä oli muodollinen titteli kuningas.