Vakava keskustelu Venäjän kansan kanssa

Mestari Nicholas Roerich, 7. heinäkuuta 2009

MINÄ OLEN Nicholas Roerich.

Olen tullut tämän Lähettilään kautta vakavaan keskusteluun, jonka pidämme tänään.

Aikaa ei ole niin paljon jäljellä – Jumalallisen tilaisuuden aikaa, joka on avoinne maailman edessä.

JaVenäjän on oltava keskeinen toimija tässä mahdollisuudessa.

Tiedätte, kuinka sydäntäni särki Venäjää kohtaan, kun olin inkarnaatiossa. Nyt sydämeni on jatkuvasti huolissaani Venäjästä. Olen yhä edelleen syvästi kiintynyt Venäjään kaikilla ajatuksillani. Tunnen vastuun painolastin harteillani.

Jos olisin inkarnaatiossa nyt, voisin tehdä niin paljon asuessani Venäjällä. Niin monia mahdollisuuksia on avautunut. Inkarnaationi aikana ei sellaisia mahdollisuuksia ollut. En voinut edes olla läsnä Venäjän alueella, ja minun piti elää suurimman osan elämästäni sen ulkopuolella.

Asutte nyt Venäjällä. Teillä on valtavat mahdollisuudet käytettävissänne. Ihmettelen: Miksi ette tee mitään? Missä ovat ne miehet, jotka pelastivat Venäjän kauheina aikoina vieraiden hyökkäyksiltä?

Voiko olla totta, että Venäjän maa on köyhtynyt siinä määrin, että ei ole mahdollisuutta yhdistyä loistavan yhdistävän idean alle kaikki Valon voimat ja kaikki Venäjän valonkantajat puolustamaan venäläisiä arvoja ja venäläistä kulttuuria vierailta kulttuureja ja arvoja vastaan? Venäläinen kulttuuri on aina ollut yksi inhimillisimmistä maailmassa. Venäläiset säveltäjät ja taiteilijat ovat kirkastaneet tätä suurta maata niin kauan sitten. Miksi Venäjän maa on ehtynyt?

Miksi raha ja aineelliset arvot johtavat show’ta? Kuinka kauan nautitte tästä oudosta elämäntavasta? Eikö ole aika palata todellisiin arvoihin?

Eikö ole tullut aika muistaa ihmisarvo ja kunnia?

Eikö ole tullut aika kasvattaa lapsia omistautumalla ihmiskunnan ajattomiin universaaleihin arvoihin? Katsokaa mitä teidän nuoret ihmiset tekevät. Pitäisikö sen olla näin?

Olen surullinen katsellessani tätä rappeutumisen ja turmeltuneisuuden yleistä kuvaa.

Yritän työskennellä yhdessä muiden Ylösnousseiden Mestareiden kanssa herättääkseni venäläisten valonkantajien sielut heidän uneliaisuudesta. Yritän löytää ne älymystön edustajat, joille kunnian, arvokkuuden ja isänmaan käsitteet eivät ole vielä menettäneet arvoaan. Yritän löytää nämä sielut.

Kuitenkin yhä enemmän antautun epätoivoon. Silloinkin kun löydän sielun, joka on heräämässä Totuuteen ja jolle kaikki tulee Uskon ja Jumalan alaiseksi, kuluu jonkin aikaa ja tämä sielu lähtee vähitellen jättäen Jumalallisen Polun ja alkaa etsiä joitain myyttisiä arvoja ja joitain kulttuurin korvikkeita.

On niin vähän sieluja jäljellä, jotka ovat todella omistautuneet hengellisyyden korkeimmille ihanteille. Niiden joukossa on niin vähän niitä, jotka eivät ole kuormittaneet itseään karmalla ja kykenevät suorittamaan Mestareiden tekoja fyysisellä tasolla.

Ajattelen kauhulla sitä tosiasiaa, että on niin harvoja omistautuneita ihmisiä inkarnaatiossa nyt, jotka eivät ole menettäneet kantaansa eivätkä suuntaansa.

Olette niitä, joihin vetoan enimmäkseen tänään. Voitto saavutettiin aina, ei numeroilla, mutta kyvyillä.

Siksi on välttämätöntä luoda yhtenäinen rintama tätä latteusta vastaan, joka on nykyään tulvinut elämää Venäjällä.

Niin monet kauniit sielut, jotka ovat tulleet inkarnaatioon täyttämään Valon tehtäväänsä, on nyt pyydystetty tämän latteuden ja sallivuuden verkkoon.

On aika kutsua kaikki kansalaiset aseisiin, kuten oli Mininin ja Pozharskin [1] aikana, kohtaamaan vihollinen, joka on ottanut Venäjän haltuunsa hienojen ajatusten ja tunteiden tasolta. On aika asettaa Jumalalliset mallit kaikkessa ei-jumalallisen tilalle, jotka johtaa näytelmää tällä hetkellä.

Tämän päivän rupla, jos se investoidaan kasvavan sukupolven oikeaan kasvatukseen, tulee maksamaan itsensä takaksin tuhatkertaisesti jaVenäjän hengelliset rikkaudet tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.

Asian ydin ei ole aineellisissa kustannuksissa, koska toisinaan riittää yksinkertainen ilmentymä sielun parhaista ominaisuuksista kylvämään hyvän siemeniä lasten sydämiin.

Hymysi ei maksa mitään, rakkautesi ei maksa mitään ja ystävällisyytesi ei maksa mitään. Jumala antaa sinulle kaiken tämän. Ja sinun on tuotava kaikki tämä maailmaan.

Koko ongelma on siinä, että olet unohtanut Jumalan, siitä, että olet tullut tähän maailmaan tekemään Jumalan tekoja, mutta et nauttimaan egosi, lihallisen mielesi, mielikuvituksesta.

En ole tullut antamaan teille Viestiä pitkään aikaan, koska onnistuin hillitsemään suuttumustani. Minulle on sopimatonta olla huolissani niin paljon. Olen surullinen maan puolesta, olen surullinen kansakunnan puolesta, olen surullinen ihmisistä, jotka elävät päämäärätöntä elämää istuen televisioidensa edessä tai vodka lasinsa kanssa.

Häpeä teille, ihmiset!

Pyydän joka päivä rukouksissani, että Jumalallista tilaisuutta pidennetään Venäjälle vielä jonkin aikaa, jotta maa voisi lopulta irrottautua sen päämäärättöstä elämästä ja taipumuksestaan rahan ja voiton tavoitteluun. Todelliset arvot ovat olemassa! On olemassa jotain, jonka vuoksi olette tulleet inkarnaatioon ja johon jokapäiväiset ponnistelunne on suunnattava.

Olen käynyt vakavan keskustelun Venäjän asukkaiden kanssa ja niiden kansalaisten kanssa, jotka ovat lähteneet muihin maihin etsimään hyvää ja helppoa elämää.

Uskokaa minua, kun siirrytte kuoleman rajan toiselle puolelle, tulette muistamaan yllättyneitä inkarnaationne päiviä, jotka vietitte järjettömästi, ja tulette häpämään tekemiänne päätöksiä, jotka antavat teille fyysisen maailman tuotteita, mutta toisinaan sulkevat Taivasten Valtakunnan teiltä ikuisesti.

MINÄ OLEN Nicholas Roerich.

[1] Prinssi Dmitry Pozharsky ja kauppias Kuzma Minin tulivat kansallisiksi sankareiksi roolistaan maan puolustamisessa Puolan hyökkäystä vastaan 1700-luvulla. He keräsivät koko Venäjän vapaaehtoisen armeijan ja karkottivat puolalaiset Moskovan Kremlistä, siten asettaen lopun ongelmien ajalle vuonna 1612.